Frida (Fragaria × ananassa ’Frida’) on norjalainen mansikkalajike. Se jalostettiin Norjan maatalouskorkeakoulun (NLH) kasvitieteen laitoksella Åsissa risteyttämällä Ås98 ja Oda. Suomessa Frida tunnetaan suurista, tummanpunaisista marjoistaan ja metsämansikkaa muistuttavasta aromistaan.
Fridan ominaisuudet
- Satokausi: keskikautinen eli pääsatokauden lajike. Norjassa Frida kypsyy heinäkuun alussa, 2–4 päivää Koronan jälkeen.
- Marjat: hyvin suuria, kartiomaisia tai epäsäännöllisiä, tummanpunaisia ja läpivärjäytyneitä. Ne ovat kiinteitä.
- Maku: hyvä ja hieman hapahko. Monet kuvaavat aromia metsä- tai ahomansikan kaltaiseksi.
- Sato: tasainen ja hyvä. Kasvi on melko voimakaskasvuinen.
- Kestävyys: suomalaisten taimistojen mukaan kasvuvyöhykkeet I–V.
- Heikkous: norjalaisten lajikekokeiden mukaan Frida on erityisen altis mansikkahärmälle.
Mihin Frida sopii?
Frida on monikäyttöinen lajike. Se on hyvä syömämarja ja sopii hilloon. Koska marjat säilyttävät kiinteytensä myös pakastettuina, Frida on hyvä pakastemansikka. Norjassa sitä viljellään eniten kotipuutarhoissa.
Fridan istutus ja hoito
- Istutusväliksi suositellaan 40 cm ja riviväliksi 80–120 cm.
- Kasvupaikaksi sopii aurinkoinen ja suojainen paikka. Maan tulee olla tuore, runsasmultainen ja kalkittu.
- Härmäalttiuden vuoksi riittävä taimiväli ja ilmava kasvupaikka ovat tärkeitä. Seuraa lehtiä etenkin kuumina ja kuivina kesinä.
- Lisää taimien valinnasta: mansikan taimet.
Frida verrattuna muihin lajikkeisiin
Frida on kuuluisa myös uusien lajikkeiden vanhempana. Norjalainen Graminor risteytti Fridan ja Camarosan vuonna 2007, ja jälkeläisistä syntyivät lajikkeet Glede ja Lykke. Jos haluat varhaisemman norjalaisen lajikkeen, katso Jonsok. Jos haluat suomalaisen ja tauteja kestävän pääsatokauden lajikkeen, katso Lumotar. Kaikki lajikkeet satokauden mukaan löydät sivulta mansikkalajikkeet.
Huom. Aiemmin tällä sivulla Fridaa kuvattiin kotimaiseksi ja varhaiseksi lajikkeeksi. Lähteiden mukaan se on norjalainen ja keskikautinen, ja sivu on korjattu.