Mansikkalajikkeet – varhaiset, keskikautiset ja myöhäiset lajikkeet Suomessa

Mansikkalajikkeita on Suomessa myynnissä kymmeniä. Ne eroavat toisistaan satokauden, maun, marjan kiinteyden, talvenkestävyyden ja tautien kestävyyden perusteella. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton mukaan tunnetuimpia Suomessa viljeltäviä lajikkeita ovat tällä hetkellä Polka, Honeoye, Sonata, Malwina, Rumba, Lumotar ja Salsa. Tällä sivulla lajikkeet on ryhmitelty satokauden mukaan, jotta voit valita kasvimaalle lajikkeita, jotka kypsyvät eri aikaan.

Varhaiset mansikkalajikkeet

  • Honeoye – pohjoisamerikkalainen aikainen lajike ja liiton mukaan tärkein varhaislajikkeemme. Marjat ovat suuria, kartiomaisia ja melko kovapintaisia, ja ne kestävät hyvin kuljetusta. Talvenkestävyys on keskinkertainen, joten taimet kannattaa suojata talveksi.
  • Rumba – hollantilainen varhaislajike, joka kypsyy samaan aikaan Honeoyen kanssa. Marjat ovat suuria, syvänpunaisia ja helposti poimittavia.
  • Flair, Dahli ja Vibrant – varhaislajikkeita, jotka kypsyvät jo ennen Honeoyeta. Flair sopii parhaiten tunnelituotantoon.
  • Allegro – aikainen lajike, joka tuottaa satoa muutaman päivän Honeoyen jälkeen. Marjat ovat kiinteitä, kirkkaanpunaisia ja makeita.
  • Jonsok – norjalainen aikainen lajike, jonka talvenkestävyys on erinomainen. Maku on hapahko, ja marja on erinomainen pakastemarja.
  • Korona – hollantilainen lajike, jonka marjat ovat suuria, kartiomaisia ja erittäin hyvän makuisia. Liitto kuvaa sitä aikaiseksi, Biolan keskiaikaiseksi.
  • Maiju – Luonnonvarakeskuksen uusi lajike vuodelta 2024. Se on aikainen ja hyvin härmänkestävä, ja marjat ovat makeita ja aromikkaita.

Keskikautiset eli pääsatokauden lajikkeet

  • Polka – hollantilainen keskiaikainen lajike, jonka talvenkestävyys on hyvä. Maku on raikkaan makea ja vähäarominen. Polka on hyvä syönti- ja pakastemarja.
  • Lumotar – suomalainen pääsatokauden lajike. Marjat ovat kiiltäviä, kiinteitä ja makeita, ja ne säilyvät hyvin. Biolanin mukaan Lumotar kestää härmää ja harmaahometta, minkä vuoksi se on kotipuutarhureiden suosikki.
  • Sonata – keskiaikainen lajike, joka kypsyy hieman ennen Polkaa. Marjat ovat suuria, kiiltäviä ja säännöllisen kartiomaisia, ja maku on makeahko.
  • Senga Sengana – vanha keskiaikainen lajike, jonka marja on hieman hapan. Se sopii hilloon ja pakastukseen, mutta on Biolanin mukaan altis harmaahomeelle.
  • Frida – norjalainen keskikautinen lajike, jonka marjat ovat suuria ja tummanpunaisia.
  • Alexia, Falco, Asia ja Malling Centenary – uudempia pääsatokauden lajikkeita, joiden marjat ovat suuria ja kauppakestäviä.

Myöhäiset mansikkalajikkeet

  • Bounty – kanadalainen myöhäinen lajike. Marjat ovat melko pieniä mutta erittäin makeita ja aromikkaita, ja ne kestävät tauteja paremmin kuin Senga Sengana.
  • Faith, Magnus ja Cadenza – myöhäislajikkeita, jotka kypsyvät ennen Malwinaa.
  • Salsa – myöhäislajike, joka kypsyy muutaman päivän Bountyn jälkeen. Marjat ovat suuria ja kirkkaanpunaisia.
  • Malwina – hyvin myöhäinen lajike, joka jatkaa satokautta parilla viikolla. Marjat ovat isoja, tummanpunaisia ja kiinteitä, ja niiden maku on erinomainen. Ne on poimittava täysin kypsinä.

Mikä on makein mansikkalajike?

Yksiselitteistä makeinta lajiketta ei ole, koska maku riippuu myös kasvupaikasta, säästä ja kypsyysasteesta. Keskylän tila muistuttaa, että sato ja maku riippuvat lajikkeen lisäksi maasta, lannoituksesta ja kastelusta. Lähteiden kuvausten perusteella erityisen makeita ovat:

  • Magnum: marjat ovat liiton mukaan maultaan erittäin makeita, ja lajike on voittanut Taste of Kent Awards -makupalkinnon.
  • Bounty: Biolanin mukaan erittäin makea ja aromikas.
  • Korona: maukas ja vähähappoinen.
  • Lumotar ja Allegro: makeita ja kiinteitä.
  • Malwina: maku erinomainen, kun marjat poimitaan täysin kypsinä.

Jos pidät hapokkaammasta mausta, valitse esimerkiksi Jonsok, Senga Sengana tai Frida.

Kotimaiset mansikkalajikkeet

Luonnonvarakeskus (Luke) on jalostanut noin 70 puutarhakasvien lajiketta, joista kahdeksan on mansikoita. Uusimmat ovat Maiju ja Marketta, jotka tulivat markkinoille vuonna 2024. Luken lajikkeet tuodaan markkinoille varmennetun taimituotannon kautta, jota Ruokavirasto valvoo. Aiempia kotimaisia lajikkeita ovat muun muassa Lumotar, Valotar ja Suvetar. Pohjois-Suomen lajikekokeissa Sotkamossa vuonna 2009 satoisimpia olivat Polka, Honeoye, Korona ja Bounty.

Näin valitset lajikkeen omaan pihaan

  1. Valitse kaksi tai kolme lajiketta eri satokausilta, esimerkiksi Honeoye, Polka ja Malwina, niin satoa riittää pidempään.
  2. Pohjoisessa ja kylmillä paikoilla painota talvenkestävyyttä. Jonsok, Polka ja Korona ovat talvenkestäviä, Honeoye tarvitsee suojausta.
  3. Jos härmä tai harmaahome on ollut ongelma, suosi kestäviä lajikkeita, kuten Lumotar, Maiju tai Bounty.
  4. Osta varmennettuja taimia. Lue lisää: mansikan taimet.
  5. Jos pihaa ei ole, kokeile mansikkaa ruukussa tai amppelissa: amppelimansikan hoito.

Lisää lajikesivuja

Elsanta, Florence, Clery, Mieze Schindler, Sonsation, Santanen, Torkkeli

Lähteet